Rekolassa ja Asolassa kätköilemässä

Yleensä nää meidän geokätköreissut menee niin, että autolla pärtsätään johonkin etukäteen mietittyyn paikkaan ja siitä käydään koppaamassa muutama kätkö. (Etukäteen suunnitellun reitin mukaan) Auto sen takia, että kodin läheltä kaikki kätköt on tietysti jo melkein kaikki haettu. Siitä sitten fiiliksen ja (Veetin) jaksamisen mukaan haetaan viitisen kätköä, välillä enemmänkin.

Reissut kannattaa miettiä hyvin etukäteen, jolloin välttyy turhilta pettymyksiltä. Itse tsekkaan aina etukäteen kaikki päivän kätköt: vaikeus/maasto -luokitukset ja edelliset loggaukset. Muiden kävijöiden loggauksista voi päätellä monia asioita mm. sen jos kätkö on oletettavasti tuhottu (tätä tapahtuu valitettavan usein) Varsinkin lasten kanssa touhutessa kätköilynautinnon optimointi optimointi on hyvä idea. On todella turhauttavaa rämpiä jonnekin vaikealle kätkölle umpimetsään kolme varttia vain todetakseen, että kätköä ei ehkä ole olemassakaan. 

 Rekolan työväentalo.

Rekolan työväentalo.

 Helppo.

Helppo.

 Nimmarit kirjaan ja menoks.

Nimmarit kirjaan ja menoks.

 Veeti ottaa lepoa. Käveltiin ehkä sellanen 10km reitti.  Sekä cityä että metsää tällä kertaa.

Veeti ottaa lepoa. Käveltiin ehkä sellanen 10km reitti.  Sekä cityä että metsää tällä kertaa.

 Ilmeisesti palokärjen tekosia. 

Ilmeisesti palokärjen tekosia. 

Linnuista tuli mieleen, näin tänään punarinnan ja peippoja. Sanoinko jo joskus aiemmin, että naapurin mummon pihalla on jo vuosia ollut kesäisin sama sepelkyyhky pariskunta? Nekin tuli kotiin viikko sitten.